Taustamuuttujien arvovertailu Ylen vaalikoneen perusteella

Jatkoa edelliseen vertailuun. Data on sama, arvokysymykset ovat samat, skriptit kirjoitin osin uusiksi jotta sain vertailuun puolueiden sijaan taustamuuttujat: sukupuoli, ikä, koulutus, tulot, kuntatyyppi, poliittinen kokemus, uskonto ja työnantajatyyppi (ks. tarkemmat luokittelut alhaalla). En käy kaikkia läpi, koska 6 arvokysymystä * 8 taustamuuttujaa on vähän liikaa, mutta nostan esiin muutamia kiinnostavia havaintoja. Liitän mukaan kaikki kuvat, niin voitte itse katsella niitä kuvia joita en ole käsitellyt.

(Moni saattaa kaivata vastaavia analyysejä puolueittain: onko puolueiden sisällä eroa taustamuuttujien suhteen? Itsekin näen kysymyksen kiinnostavana, mutta kun vaalit ovat sunnuntaina, en olisi ehtinyt tehdä tällaisia analyysejä edes eduskuntapuolueiden suhteen 6*8*8=384:stä kuvasta.)

Yleisenä huomiona, erot taustamuuttujien suhteen ovat pienempiä kuin puolueiden suhteen, mikä on tietysti järkevää kun puolueiden muodostumisperusta on nimenomaan arvoissa ja maailmankuvassa. Lähden näissäkin tulkinnoissa niistä tutkimuksellisista oletuksista kysymysten takana mitä selvitin edellisessä vertailussa. Huomattakoon myös, että moni ehdokas ei ollut vastannut taustakysymyksiin, joten esimerkiksi tuloista puuttuu yli 5000 ehdokasta verrattuna puolueista tekemääni vertailuun. Tämä saattaa vääristää tuloksia, jos jotkut ryhmät ovat jättäneet vastaamatta enemmän kuin toiset.


Ikä

Kysymyksessä 1 (ennen ei ollut paremmin) nuoret (18-24 v) haikailevat hieman vähemmän entiseen kuin muut. Vaikka tämä saattaa tuntua triviaalilta, ei minulla ainakaan – ilman tutkimustietoa asiasta – ollut selvää ennakkokäsitystä erojen suuruudesta. Kaipuulla menneeseen kun poliittisen psykologian mielessä on tekijänsä sekä synnynnäisissä eroissa liberaali-konservatiivi -akselilla että myöhemmin muodostuneissa poliittisessa kannassa ja yleisessä elämänkokemuksessa. Nuoressa ikäluokassa on vähemmän vaikutusta kahdella jälkimmäisellä, vaikka toki kodin poliittinen ilmapiiri on tärkeimpiä poliittisen orientaation tekijöitä. Erot eri ikäryhmien välillä ovat joka tapauksessa varsin pieniä (n. 5-10 %-yksikön luokkaa suurimman ja pienimmän välillä), mikä kertonee enemmän eri-ikäisten suomalaisten suhteellisen yhtenäisestä elinpiiristä.

Vain kysymyksessä 6 (yhtäläiset mahdollisuudet) erot ovat selviä: ikäryhmät ovat sitä vähemmän samaa mieltä kaikkien yhtäläisistä mahdollisuuksista mitä vanhempia he ovat. Mutta ajattelevatko vanhukset omia mahdollisuuksiaan joita heillä ei ollut nuorempina, nykyisten nuorten mahdollisuuksia nyky-Suomessa joita pitävät huonompina kuin omiaan aikoinaan, vai nykyisiä omia mahdollisuuksiaan maassa jossa vanhuksilla on (omasta mielestään) yhä huonompi olla?

Koulutus

Koulutuksessa erot ovat selkeämpiä, ja menevät kauttaaltaan suunnilleen koulutuksen määrän suuntaisesti (lähinnä toisen asteen koulutustasot, ammattitutkinto ja ylioppilas, vaihtavat keskenään paikkaa). Koulutetummat kaipaavat vähemmän menneeseen ja vahvaa johtajuutta, pitävät elämää vähemmän taisteluna ja lapsilla tärkeämpinä uteliaisuutta ja itsenäisyyttä, ja ovat enemmän sitä mieltä että Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Vain tasa-arvon suhteen vastausosuudet ovat käytännössä samat. Yhdysvalloissa, missä eroa liberaali-konservatiivi ja vasemmisto-oikeisto -akselien välillä ei usein tehdä vaan liberaalia pidetään yleensä myös vasemmistolaisena, yliopistokoulutus on tyypillisesti yhteydessä liberaaliuteen/vasemmistolaisuuteen. Tässä datassa kuitenkin samaa yhteyttä vasemmistolaisuuteen ei voida suoraan havaita, kun katsotaan kysymyksiä tasa-arvosta ja yhtäläisistä mahdollisuuksista ja verrataan puolueiden vastausosuuksiin.

Tulot

Suurimmat erot ovat kysymyksissä 1 ja 6 (ennen ei ollut paremmin ja yhtäläiset mahdollisuudet), joissa ehdokkaiden vastaukset asettuivat suoraan tulojärjestykseen. Suurempien tulojen ehdokkaat kaipaavat vähemmän entiseen ja ovat paljon enemmän (tämän vertailun suurin ero, yli 30 %-yksikköä) sitä mieltä että Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Jälkimmäinen havainto tukee tutkimustuloksia ulkomailta, missä rikkaammat tyypillisesti eivät osaa nähdä köyhien lailla niitä rakenteellisia ongelmia joiden takia kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia elämässään.

Työnantaja

Työnantajalla – julkinen, yksityinen, vai ei töissä – oli merkitystä erityisesti vahvan johtajuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien kohdalla. Työttömät ehdokkaat ovat ymmärrettävästi harvimmin sitä mieltä, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet, yksityisten ollessa enemmän samaa mieltä (julkinen näiden välissä). Yksityisen sektorin työntekijöiden mielestä myös vahva johtajuus on enemmän tarpeen verrattuna julkisen sektorin työntekijöihin (työttömät näiden välissä). Elämän kilpailullisuudessa vain julkisen puolen työntekijäehdokkaat ovat enemmän eri mieltä kuin samaa mieltä, työttömät ja yksityiset hieman enemmän samaa mieltä (tosin ero on pieni).

Herää kysymys missä määrin työnantajasektori muokkaa työntekijöiden näkemyksiä vs. missä määrin ihmiset hakeutuvat töihin näkemyksiensä mukaan. Itse olisin ilman parempaa tietoa taipuvainen veikkaamaan jälkimmäistä, koska uskon näiden näkemysten taustalla vaikuttavan vahvasti (oma tutkimusaiheeni) erilaiset automaattiset tunnepohjaiset arvostelmat, mutta tunteeko tutkimusta aiheesta?

Kuntatyyppi

Jaoin kunnat suuriin, keskikokoisiin ja pieniin, sillä taka-ajatuksella että saisinko näkyviin Trumpin ja Brexitin yhteydessä esitetyn eron suurten kaupunkien, kuihtuvien teollisuuskaupunkien ja maaseudun välillä. Kuntatyyppien erot ovatkin näkyvillä (n. 10 %-yksikköä) lähinnä kysymyksissä johtajuudesta, lasten ominaisuuksista ja elämän kilpailullisuudesta, joista kaksi ensimmäistä on yhdistetty muualla populistisiin liikkeisiin, ja joista jälkimmäinen oli edellisessä vertailussani vahvasti Perussuomalaiset erottavin kysymys.

Ehdokkaiden kokemus

Ehdokkaiden kokemus on erityisen kiinnostava siksi, että sitä voi pitää (jonkinlaisena) mittarina “tavallisen ihmisen” ja “poliittisen eliitin” välillä. Niiden joilla ei ole aiempaa poliittista kokemusta voi ajatella olevan lähempänä tavallista äänestäjää – vaikka toki selvää onkin, että lähteäkseen ehdolle täytyy jonkinlaista kiinnostusta politiikkaan jo olla, joten eivät he tietysti politiikkaa seuraamatonta äänestäjää vastaa. Jonkinlaista suuntaa tästä voinee kuitenkin nähdä.

Ja valtakunnalliset poliitikot (kansanedustaja- tai meppikokemusta) ovatkin eniten erillään muista. He ovat liberaalimpia (vähemmän kaipuuta entiseen), vähemmän populistisia (enemmän eri mieltä vahvasta johtajasta ja elämän kilpailullisuudesta kuin muut – lasten ominaisuuksien kohdalla tosin ero on pienempi), ja pitävät tasa-arvon lisäämistä useammin hyvänä asiana. Yhtäläisten mahdollisuuksien suhteen kokonaisosuudet eri ja samaa mieltä olevien välillä eivät eroa, mutta valtakunnallisista poliitikoista harvempi on selvästi eri mieltä.

Uskonto

Uskonnossa on havaittavissa kaksi eri jakolinjaa: uskonnottomien ja uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvien välillä, sekä valtavirran (evlut ja ei uskontoa) ja muiden (muut kristilliset ja ei-kristilliset yhteisöt kuten herätysliikkeet, ortodoksit ja muslimit) välillä. Valtavirta ei kaipaa entiseen niin paljon kuin muiden uskonnollisten yhteisöjen ehdokkaat, uskonnottomista taas harvemmat kaipaavat vahvaa johtajuutta kuin uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvat.

Suurin ero uskonnon suhteen on kuitenkin lasten ominaisuuksien kohdalla, mikä onkin tutkimuskirjallisuudessa ollut yhteydessä konservatiiviseen sovinnaisuuteen sekä populistisiin liikkeisiin. Uskonnottomien mielestä lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä, evankelisluterilaisten mielestä vähemmän, ja muiden mielestä hyvä käytös ja tottelevaisuus ovat useammin tärkeämpiä. Myös yhtäläisten mahdollisuuksien suhteen on eroa: uskonnottomat ovat eniten eri mieltä.

Sukupuoli

Sukupuolista odotin, että naisehdokkaat olisivat selvemmin tasa-arvon lisäämisen kannalla, mutta erot ovat melko mitättömiä. Sen sijaan miesehdokkaat kaipaavat selvästi enemmän vahvaa johtajaa sekä pitävät elämää taisteluna ja Suomea yhtäläisten mahdollisuuksien maana. Maailmalla miehet ovat olleet enemmän populististen liikkeiden kannalla, mikä sopii johtajuuskysymykseen. Yhtäläisten mahdollisuuksien kohdalla taitaa näkyä sukupuoliero työnantajasektorien suhteen.


Merkintöjä metodeista

Skriptit datan käsittelyyn ja kuvaajien rakentamiseen.

Kunnat on luokiteltu siten, että seitsemän suurinta kaupunkia on luokiteltu suuriksi, näihin kuulumattomat yliopistokaupungit (tämän uutisen perusteella) keskikokoisiksi, ja loput pieniksi.

  • lisotkunnat <- c(“Helsinki”, “Espoo”, “Vantaa”, “Tampere”, “Oulu”, “Turku”, “Jyväskylä”)
  • lkeskikunnat <- c(“Vaasa”, “Joensuu”, “Pori”, “Lappeenranta”, “Rovaniemi”, “Kuopio”, “Seinäjoki”, “Savonlinna”)

Työnantajat tulevat suoraan Ylen datasta, en ole tehnyt niille mitään.

Tuloissa ei ole huomioitu sijoitusomaisuutta, joka joillain ehdokkailla oli huomattava (yli 200 000 €). Isompia sijoituksia omistavien määrä oli kuitenkin sen verran pieni, etten halunnut alkaa keksimään koodausta jolla se saataisiin tulojen kanssa yhteen. Luultavimmin kuitenkin suuremmilla tuloilla on myös suuremmat sijoitukset. Lisäksi yhdistin suurimmat tuloluokat yhteen, koska vastaajia oli niin vähän.

Myös uskonnollisten yhteisöjen jäsenyyksistä yhdistin pienimmät, eli “muu kristillinen kirkko”, “ortodoksinen kirkko” ja “muu uskonnollinen yhteisö”.

Koulutuksesta poistin vaihtoehdon “joku muu”, jonka sisällöstä minulla ei ole tietoa.

Poliittisen kokemuksen luokittelin sen perusteella, mikä oli korkein kokemus mitä ehdokkaalla oli. Yhdistin “kuntayhtymä tai maakuntahallinto” ja “kunnan- tai kaupunginvaltuusto” -kokemukset kuntatasoksi ja kansanedustajat ja Euroopan parlamentin edustajat valtakunnalliseksi tasoksi.

2 thoughts on “Taustamuuttujien arvovertailu Ylen vaalikoneen perusteella

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s