“Relationship of Moral Foundations to Political Liberalism-Conservatism and Left-Right Orientation in a Finnish Representative Sample” – suomenkielinen yhteenveto

(Vähän laajemmin englanniksi.)

Vaikka moraaliperustateoriaa on käytetty paljon poliittisen orientaation yhteydessä, se on perustunut alkuperäiseen löydökseen yhdysvaltalaisella aineistolla ja sikäläisessä kulttuurissa, jossa liberaali-konservatiivi ja vasemmisto-oikeisto -akselit ovat enemmän päällekkäisiä kuin muualla, mm. Suomessa. Tutkimuksessani selvitin, että usein toistettu tulos moraaliperustojen ja poliittisen orientaation yhteydestä eroaa näillä kahdella akselilla. Kuten aikaisemmassa tutkimuksessa, liberaalisuus on yhteydessä vahingonteon välttämiseen ja reiluuteen ja konservatiivisuus näiden lisäksi myös lojaalisuuteen, luottamukseen auktoriteetteihin sekä puhtauteen; sen sijaan vasemmistolaisuus (verrattuna oikeistolaisuuteen) on yhteydessä vahingonteon välttämiseen ja reiluuteen, oikeistolaisuus (verrattuna vasemmistolaisuuteen) on yhteydessä lojaalisuuteen ja luottamukseen auktoriteetteihin, ja puhtaus ei ole erityisesti yhteydessä kumpaankaan.

 

Published: Moral Foundations and political orientation

Hogrefe just informed me that my manuscript (together with Jan-Erik Lönnqvist and Niklas Ravaja; manuscript pdf, supplementary material) with the title “Relationship of Moral Foundations to Political Liberalism-Conservatism and Left-Right Orientation in a Finnish Representative Sample” is now available online before publication in Social Psychology. It’s my first published paper on my new topic after changing from game research to moral psych (and emotion psych, but that’s another thing), so I’m happy about that!

It is a short paper, with a rather straightforward point. Although Moral Foundations Theory has been linked to political orientation a lot, it has been based on the US conceptualization of political orientation, which collates the left-right with the liberal-conservative to much higher extent than rest of the (Western) world. The often-repeated original finding is that liberalism is associated mostly with Harm (also called Care) and Fairness (and Liberty, but that’s another story), while conservatism is associated as strongly with Harm and Fairness as it is with Loyalty, Authority, and Purity (also called Sanctity). (In terms of correlations, it means that correlations between MFs and lib-cons are low for Harm and Fairness, because they are associated with both conservatism and liberalism, but high for the other three MFs, as they are only associated with conservatism.) Researchers have used the knowledge of this finding in other countries too, without considering whether it is reasonable to assume that this is true in other political cultures that separate the two dimensions more. My paper uses a representative Finnish sample (instead of a typical student sample) to test the association* between (self-identified) liberalism-conservatism and the five moral foundations separately from the association between left-right orientation and the five moral foundations. Our findings are that while the typical MF/lib-cons -associations are replicated in our sample (see betas in the table below), the left-right dimension has different associations with the MF – namely, Harm and Fairness are mostly (but weakly) correlated with left-orientation, Loyalty and Authority with right-orientation, and Purity is not associated with either. So basically, the finding is that liberal-conservative orientation and left-right orientation are differently related to moral foundations.

Table 2. Standardized regression weights for model Mboth.
 Parameter β 99 % CIs p
Liberal-conservative
Harm .012 [-.086, .122] .053
Fairness -.085 [-.198, .027] .663
Loyalty .409 [.305, .510] <.001
Authority .432 [.327, .525] <.001
Sanctity .581 [.496, .655] <.001
Left-right
Harm -.208 [-.314, -.105] <.001
Fairness -.147 [-.105, -.045] <.001
Loyalty .197 [.084, .302] <.001
Authority .197 [.097, .293] <.001
Sanctity .061 [-.037, .157] .093
Note. Higher beta indicates higher association of conservative- or right-orientation to the moral foundation.

edit:

Practical observations

(In no particular order)

  • The correlation between the orientations was r = .26 [99 % CI = .18, .34]. So although the dimensions are not the same (as it is implicitly assumed in some US-centered discussions), they are not completely independent either (as e.g. political two-dimensional maps used by the media to portray party differences before elections would lead you to believe). Conservatism is still related to right-orientation, and some have hypothesized that this is because the “resistance to change” attitude (theoretically behind conservatism) is aligned with “resistance to equality” attitude (theoretically behind right-wing orientation) in cultures that are inequal.
  • That left-orientation is more related to Fairness should not come as a surprise, as the factor actually has an item explicitly related to the morality of large unearned inheritances. It is a methodological and theoretical question whether this is a problem or not (I think it is), but it means that you can’t make an argument that “see, leftists care more about fairness!” if fairness is partly defined as something that leftists care more about.
  • In the later version of MFT (Haidt 2012, The Righteous Mind), fairness is theoretically less about equality of outcomes and more about proportionality, or law of karma: that everyone gets what they deserve, be it good or bad. This is likely to make it more relevant for conservatives, but it’s not incorporated in the MFQ measure yet.
  • The theoretical addition of liberty – that nobody should not be forced to do anything – would separate between libertarians and tradition-related conservatives, but that’s not part of the measure yet, either.
  • Although the outdated journal publication system forces to focus on one thing and one thing alone, I think the methodological part, partly touched on in the supplementary materials, is also important. I’m still looking into it, but I’m having some doubts about the MFQ as a measure (partly related to what I said above). I should do another blog post about that later.

 


*) n = 874, which exceeds required sample size to detect a small effect (ρ = .1), assuming a power of 0.80 and an alpha of 0.05. The p-values are not corrected, because this study was a typical half-exploratory study people do in psychology while pretending that we are doing hard confirmatory research, and it would be really difficult to determine afterwards what the appropriate correction would be (I hadn’t awoken to the whole replication/methodology crisis thing at the time of writing this). However, because of the big enough effect sizes that follow what has been found before (in case of lib-cons), and p’s that are not simply bordering the arbitrary .05, I think the results are plausible. I’ll try to write a retrospective post about the researcher degrees of freedom regarding my old papers at some point.

Valittujen vs. ei-valittujen arvovertailua Ylen vaalikoneen perusteella

Edellisen postauksen jatkoksi halusin vielä katsoa kuntavaalikoneen vastauksia siitä näkökulmasta, eroavatko valituksi tulleet ehdokkaat valitsematta jääneistä ehdokkaista. (Muut osat: puoluevertailu, taustamuuttujien vertailu.)

Datasta piti lisäksi poistaa pienpuolueet, koska kuten alkuperäisessä kommentoin, yksittäisten henkilöiden vertailussa ei tällaisen aineiston pohjalta ole järkeä, ja pienpuolueilla tuli valituksi (alempi rivi) vain yksittäisiä henkilöitä:

valittu Fem Its KD  Kesk Kok  Lib muu Pir PS   RKP SDP  SKP Vas  Vihr
ei      35  28  741 2213 2300 42  319 103 1033 459 1878 109 1248 1375
kyllä   1   2   230 1697 1104 5   169 2   441  304 1059 1   435  502

(Huomaa että nämä numerot ovat vaalikoneeseen vastanneista, ei kaikista vaaleihin osallistuneista.*)

Jäljelle jäi siis vain kahdeksan eduskuntapuoluetta sekä “muut”, joka on – kuten yhdessä kommentissakin huomautettiin – hyvin sekalainen porukka äärikansallismielisistä eläinoikeuspuolueeseen ja kaikenlaisiin kuntakohtaisiin paikallislistoihin. Kokonaisuudessaan valittujen määrähän oli melko tarkalleen kolmannes.

 


Olen järjestänyt puolueet siten, että kaikkien puolueiden yhteenlaskettu osuus (KAIKKI) on ylimpänä, ja puolueet sen alla samanmielisyysjärjestyksessä. Valituksi tulleet ja valitsematta jääneet ovat alekkain, jotta niitä on helppo vertailla puolueittain.

Valitut edustavat puolueen ehdokkaita kokonaisuudessaan varsin hyvin, suuria eroja valittujen ja valitsematta jääneiden välillä ei ole oikeastaan minkään kysymyksen kohdalla. Joitain pieniä kiinnostavia eroja (luokkaa alle 10 %-yksikköä) tiettyjen puolueiden kohdalla kuitenkin on.

plot_Ennen_(ei)valitut

“Ennen ei ollut paremmin” -kysymyksen kohdalla selkein ero on muiden puolueiden ryhmässä, jossa valituksi tulleet ovat vähän enemmän ja selvästi vahvemmin eri mieltä kuin valitsematta jääneet. Voidaan siis sanoa että muut-ryhmässä vanhoihin aikoihin kaipaavat konservatiivit ovat menestyneet hieman paremmin.

Kiinnostavasti Vihreissä järjestys on sama: valitut ovat olleet vähän vähemmän liberaalimpia kuin valitsematta jääneet (ero 7 %-yks). Perussuomalaisissa taas järjestys on päinvastainen, kun valituksi tulleet ovat olleet vähän vähemmän konservatiivisia (4 %-yks erolla) kuin valitsematta jääneet. Kun puolueet kokonaisuudessaan ovat koko joukon ylin ja alin, voidaanko tulkita että molemmat laitimmaiset puolueet houkuttelevat ehdokkaikseen myös hieman äärimmäisempiä näkemyksiä, mutta ne eivät menesty aivan niin hyvin kuin maltillisemmat?

plot_Lasten_(ei)valitut

Lähinnä konservatiivisuuteen liittyvä sovinnaisuus käyttäytyy jossain määrin samansuuntaisesti kuin edellinen kysymys (ylimpänä ja alimpana olevilla valitut näyttäisivät olevan maltillisempia kuin valitsematta jääneet), mutta erot ovat enimmäkseen mitättömiä – paitsi Perussuomalaisissa, joissa valituksi tulleet ovat lähes 9 %-yksikön verran vähemmän sovinnaisia. Sen sijaan keskellä sijaitsevissa RKP:ssä (6 %-yks) ja Kokoomuksessa (alle 4 %-yks) valitut ovat hieman enemmän sovinnaisia.

plot_Johtaj_(ei)valitut

Johtajuuskysymyksessä selvin ero on taas Perussuomalaisissa, mutta eri suuntaan kuin edellisissä kysymyksessä: valitut ovat (n. 8 %-yksikköä) enemmän vahvan johtajuuden kannalla verrattuna valitsematta jääneisiin. Myös demareissa ja vihreissä valitut kannattavat vahvaa johtajuutta enemmän, mutta ero on 4 %-yksikön tienoilla.

plot_TasArv_(ei)valitut

Huomattavin ero tasa-arvokysymyksen suhteen on Kristillisdemokraateilla, joista valituksi tulleet ovat selvästi useammin (41 % vs 27.1 %) täysin samaa mieltä siitä että enempi tasa-arvo vähentäisi ongelmia. Toinen ero on (taas) Perussuomalaisissa, missä valitsematta jääneissä eri mieltä olevien osuus on lähes 8 %-yksikköä suurempi – eli valitut ovat enemmän tasa-arvon kannalla, minkä voi katsoa olevan linjassa ylempänä tehdyn tulkinnan maltillisten suuremmasta menestyksestä. Kokoomuksen sisällä järjestys on päinvastainen (mutta pienempi, vain n. 4 %-yks): valitut ovat useammin eri mieltä tasa-arvon ongelmia vähentävästä vaikutuksesta.

plot_Kilpail_(ei)valitut

“Resurssi- ja valtakilpailu” -kysymyksessä suurin ero ei ole Perussuomalaisten sisällä (missä valitut ovat n. 5 %-yksikköä maltillisempia) vaan RKP:n, missä valitut näkevät elämän selvästi harvemmin (yli 8 %-yks) taistelua vaativana kilpailuna kuin valitsematta jääneet. RKP:n ero on siitä kiinnostava, että kysymys oli enemmän yhteydessä konservatiivisuuteen (vaikka toki siihenkin melko heikosti).

plot_YhtMahd_(ei)valitut

Myös “Yhtäläiset mahdollisuudet” -kysymyksessä suurin ero on RKP:n sisällä: valitut ovat enemmän (6 %-yks) sitä mieltä että yhtäläiset mahdollisuudet ovat jo todellisuutta (mikä on yhteydessä sekä teoreettisesti että empiirisesti oikeistolaisuuteen ja hyväosaisuuteen). Muut erot ovat KD:n, PS:n ja SDP:n sisällä (kussakin n. 4 %-yks), joista Perussuomalaisissa valitut ovat vähemmän positiivisia yhtäläisten mahdollisuuksien suhteen, mutta KD:ssa ja SDP:ssä enemmän.

Kaiken kaikkiaan lähes kaikissa kysymyksissä suurimmat erot valittujen ja valitsematta jääneiden välillä olivat PS:ssä, joka ainoana vaalitappion kärsineenä hallituspuolueena ja puheenjohtajavaihdossa suuntaansa etsivänä protestipuolueena on luultavasti jakanut eniten mielipiteitä puolueen kannattajien keskuudessa. Perussuomalaisista valitut ovat valitsematta jääneitä maltillisempia sekä menneiden haikailussa, sovinnaisuudessa, tasa-arvon vastustamisessa että elämän näkemisessä perimmiltään kilpailuna, mutta äärimmäisempiä johtajuuskysymyksessä. Näiden vertailujen perusteella voisi spekuloida, että (kuntatasolla) nimenomaan äärimmäisemmät ovat pettyneet puolueeseen enemmän mikä on jättänyt asenteiltaan maltillisemmille paremmat menestymisen mahdollisuudet. Johtajuuskysymys on tässä yhtälössä kuitenkin omituinen poikkeus – miksi muuten maltillisemmat ovat selvästi enemmän vahvan johtajuuden kannalla?

Muita eroja löytyi lähinnä RKP:ssa, ja jossain määrin KD:ssa ja Vihreissä. PS ja RKP ovat tietysti siitä kiinnostava yhteensattuma, että ne ovat myös puolueet jotka erosivat edellisessä vertailussani konservatiivisuusarvioissa eniten suhteessa vuoden 2015 aineistooni.


Aineistot ja huomautus

Ylen data (sama kuin edellisessä postauksessa), päivätty 11.4., ilmeisesti ei sisällä tarkastuslaskennan aiheuttamia muutoksia. Aineisto ei siis täysin vastaa lopullista tulosta, mutta nämä pienet muutokset eivät liene tämän tarkastelun kannalta merkittäviä.

R-skripti.

*) Ihmettelin hetken miten Liberaalipuolueen viidestä valitusta en ole huomannut mitään uutisia, kun se näyttäisi olevan selvästi enemmän kuin muista pienpuolueista, mutta puolueen oman tiedotteen mukaan neljä näistä on Parikkalassa listalta läpi menneitä sitoutumattomia ehdokkaita.