Kuntavaalikoneiden (Yle & HS) arvokysymysten vertailua

Yhden deadlinen mentyä oli aikaa viimein katsoa vaalikonedataa vielä hieman. Alkuperäisessä puoluevertailussa käytin Ylen vaalikoneeseen yhteistyössä kehittämiäni arvokysymyksiä. Helsingin Sanomien vaalikoneessa oli poliittiseen suuntautumiseen liittyviä kysymyksiä, jotka on kehitetty yhteistyössä Helsingin yliopiston tutkijoiden Tuomas Ylä-Anttilan ja Teemu Kemppaisen kanssa. Ilmeisesti alkuperäinen lähde on World Values Survey, josta on otettu neljä kysymystä oikeisto-vasemmisto -suuntautumiseen ja toiset neljä (arvo)konservatiivi-liberaali -suuntautumiseen* (sekä kaksi vihreyden, mutta tässä en ole kiinnostunut niistä). Koska vastaajajoukot ovat osittain samat, on tietysti kiinnostavaa nähdä kuinka arvokysymykseni ovat yhteydessä näihin poliittisen suuntautumisen mittareihin.

 

HS:n arvokysymykset

HS:n kysymyksiä on viimeksi käytetty lehden arvokoneessa, ja ne ovat:

Konservatiivi-liberaali:

  • Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.
  • Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.
  • Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.
  • Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.

Oikeisto-vasemmisto:

  • Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.
  • Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.
  • Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
  • Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

HS:n datassa puolueiden ehdokkaiden keskiarvot **:

puolue   kons   sd               puolue   oik   sd
Fem      1.20   0.29             Fem      1.26  0.35
Vihr     1.84   0.61             Vas      1.46  0.48
Pir      1.86   0.72             SDP      1.96  0.60
Vas      1.97   0.82             muu      1.99  0.97
Lib      2.20   0.65             Vihr     2.15  0.66
RKP      2.25   0.74             Pir      2.50  0.94
muu      2.49   1.15             KD       2.67  0.75
SDP      2.50   0.83             PS       2.83  0.87
Kok      3.04   0.76             RKP      2.84  0.82
Kesk     3.12   0.77             Kesk     2.89  0.70
KD       3.78   0.56             Kok      3.67  0.74
PS       4.15   0.64             Lib      4.19  0.68

Keskiarvot vastaavat suunnilleen yleisiä käsityksiä puolueiden orientaatioeroista.

Vertailu vuoden 2015 dataan

Eduskuntapuolueiden osalta minulla on tarkempaa dataa eduskuntavaalien 2015 alla kerätystä otokseltaan väestöä edustavasta kyselystäni. Kun siis vertaillaan tuolta äänestäjäjoukolta eksplisiittisesti kysyttyä itseidentifioitumista (“mihin kohtaan sijoittaisit itsesi vas-oik / kons-lib -ulottuuvuudella”***) HS:n vaalikonedatan ehdokkaiden yllä esitettyjen kysymysten perusteella arvioituun poliittiseen orientaatioon, yhteneväisyys on konservatiivisuus-liberaalisuus -akselilla suorastaan hämmästyttävän korkea:plotHS_MF

Ainoastaan PS, ja hieman vähäisemmässä määrin RKP, eroavat tällä akselilla näiden kahden aineiston osalta. Vasemmisto-oikeisto -akselilla eroavaisuudet ovat vähän suuremmat, mutta niissäkin kaikissa toki samansuuntaiset. (Onko kyse ehdokkaiden ja äänestäjien välisestä erosta, vai onko poliittinen tilanne muuttunut kahdessa vuodessa lähinnä vas-oik -akselilla enemmän vasemmistolaiseksi, ja PS:stä tullut kahdessa vuodessa konservatiivisempi ja RKP:stä liberaalimpi?) Voidaan siis tältä osin todeta, että (vuoden 2015) äänestäjien itseidentifioituminen on varsin lähellä nyt kuntavaaleissa HS:n käyttämien WVS-kysymyksien pohjalta tehtyä orientaatioarviota.

Vuoden 2015 dataan liittyy olennaisesti myös Moral Foundations -kysely, joka arvioi sitä mihin asioihin (tarkempaa infoa silloisesta postauksestani) ihmisten moraalikäsitykset – tai tässä tapauksessa puolueiden kannattajien moraalikäsitykset keskimäärin – perustuvat. Tänä vuonna julkaistavassa tutkimuksessani (ei vielä saatavilla, koska tyhmästi valitsin lehden jonka open access -käytännöt on kehnoja) esitetään havainto, että näistä vahingon välttäminen (harm) ja reiluus (fairness) yhdistyy usein vas-oik -akseliin ja lojaalisuus, auktoriteettiin luottaminen sekä puhtaus (loyalty, authority, purity) yhdistyvät konservatiivisuuteen. Kun HS-orientaatioarvioita vertaa näihin, moraaliperustat ovat lähes yhtä lähellä näitä oletettuja yhteyksiä kuin 2015-itseidentifioitumisia. (Paitsi että kiinnostavasti ja aikaisempien löytöjen mukaisesti harm-fairness on orientaatioarvioita matalammalla vasemmistolaisempien puolueiden kohdalla, mutta korkeammalla oikeistolaisempien kohdalla. Tämä liittyy siihen, että nämä moraaliperustat ovat yhteydessä myös konservatiivisuuteen, vaikka heikommin kuin vasemmistolaisuuteen.) Merkittävä ero on lähinnä Perussuomalaisten konservatiivisuuden ja purityn välillä, mikä viitannee siihen että PS:n konservatiivisuus ei ensisijaisesti ole uskonnollista.

plotHS_MF

Ylen arvokysymykset ja HS:n orientaatioarviot****

Haluan siis tietää kuinka kukin kuudesta arvokysymyksestä suhtautuu kons-lib ja vas-oik -mittareihin. Arvokysymyksien ja orientaatioarvioiden yhteyttä voi tarkastella järjestyskorrelaatiolla*****. Valitettavasti en tunne suositeltuja visualisointimenetelmiä järjestyskorrelaatiolle, joten nämä ovat vain rumasti numeroina (eikä cor.test edes anna taulle luottamusväliä). Taulukossa on Kendallin tau konservatiivisuudelle ja oikeistolaisuudelle jokaista arvokysymystä kohden, sekä vieressä käytännön tulkinta: prosenttiosuus vastauksista joissa (arvokysymyksen ja orientaatiomittarin välillä) on positiivinen yhteys (kumpikin korkeita tai matalia). Ylellä olleiden arvokysymystenhän ei ollut kaikkien tarkoituskaan olla suoraan orientaation mittareita, mutta sanamuodon perusteella ennakoitujen yhteyksien suunta on merkitty kunkin kysymyksen jälkeen (+) tai (-).

arvokys
tau_kons pros_kons tau_oik pros_oik
Ennen (-)
-0.26
0.37
0.022
0.51
Johtajuus (+)
0.337
0.67
0.285
0.64
Lasten (-)
-0.265
0.37
-0.101
0.45
Kilpailu (+)
0.257
0.63
0.144
0.57
Tasa-arvo (-)
-0.355
0.32
-0.389
0.31
Yhtäläiset mahd (+)
0.195
0.6
0.392
0.7

 

“Ennen ei ollut paremmin” -kysymys, joka selvimmin haki juurikin tietynlaista konservatiivisuutta, korreloi negatiivisesti konservatiivisuuden orientaatioarvion kanssa, ja käytännössä ei lainkaan oikeistolaisuuden arvion kanssa. Pidän tätä melko onnistuneena, vaikka -.26 korrelaatio ei ole kovin korkea (Kendallin tau antaa yleensä matalampia arvoja kuin Pearson tai Spearman). “Lasten ominaisuudet” -kysymys liittyi samaten konservatiivisuuden tiettyyn tyyppiin, sovinnaisuuteen, mutta sen yhteys konservatiivisuusarvioon on heikko – heikompi kuin monilla muilla joiden ei ollut teoreettisesti tarkoitus suoraan konservatiivisuuteen liittyä. Lisäksi teoreettisesti kysymys “Pohjimmiltaan elämässä vallitsee kilpailu”, jonka teoreettinen yhteys kilpailuhenkisyyteen ja sitä kautta tiettyyn oikeistolaisuuden alalajiin on melko hyvin pohjustettu, oli vahvemmin yhteydessä konservatiivisuuteen kuin oikeistolaisuuteen, eikä kumpaankaan kovin vahvasti.

“Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet” -kysymys, joka teoreettisesti liittyy lähinnä hyväosaisuuteen ja haluttomuuteen muuttaa järjestelmää, on ennakoidusti eniten yhteydessä oikeistolaisuuden arvioon, mutta myös jonkin verran konservatiivisuuden.

“Tarvitsemme vahvaa johtajuutta” oli tarkoitettu tietynlaisen populistisen kompromissivastaisuuden tavoittamiseen. Se liittyy Yhdysvalloissa erityisesti trumpilaiseen tai alt-right -konservatiivisuuteen, mutta kuten alkuperäisessä postauksessani mainitsin, sikäläisessä poliittisessa kulttuurissa käyttämämme kaksi akselia sekoittuvat paljon enemmän kuin meillä. Vaalikoneaineistoissa kysymyksellä oli aika lailla samankokoinen yhteys sekä konservatiivisuuteen että oikeistolaisuuteen. (Aiemmin on myös havaittu, että moraaliperustoista oikeistolaisuus on Ruotsissa varsin vahvasti yhteydessä luottamukseen auktoriteetteihin, joka puolestaan on konseptuaalisesti lähellä vahvan johtajuuden kaipuun takana olevaa autoritaarisuutta.)

“Tasa-arvo vähentäisi ongelmia” -kysymyksestä ehdokkaat olivat lähes yksimielisesti samaa mieltä, mutta yhteydet orientaatioarvioihin ovat silti verrattain suuret: alkuperäisessä kaaviossa näkyvät suhteelliset erot puolueiden välillä lienevät myös tässä esillä. Mielipidettä, että tasa-arvo on mennyt jo liian pitkälle, ei kuitenkaan näköjään voi (ainakaan näillä orientaation mittareilla) palauttaa kumpaankaan poliittiseen ulottuvuuteen suoraan, vaan se liittyy sekä oikeistolaisuuteen että konservatiivisuuteen – liittyy ehkä kysymyksen epämääräiseen muotoiluun, jolloin erilaisten tasa-arvon muotojen vastustajat voivat molemmat vastata kysymykseen samoin. Teoreettisestihan kysymys on yhteydessä enemmän kovaan oikeistolaisuuteen, mutta tässä saattaa taas olla yhdysvaltalainen bias.

Yhteenveto

Tämän vertailun perusteella voidaan todeta, että A) suoraan WVS:stä otetut kysymykset näyttävät melko hyviltä poliittisen orientaation mittareilta, mutta että B) Ylen vaalikoneessa olleet arvokysymykseni eivät palaudu poliittisiin orientaatioihin (vaikka niillä näihin selviä yhteyksiä onkin). Lisäksi vertailussa selviää, että C) alkuperäisessä graafisessa vertailussa tekemäni havainnot ristiriidoista teoreettisten yhteyksien kanssa näyttävät yhteneväisiltä HS:n vaalikoneen poliittisen orientaation arvioiden kanssa.


Tiedostot ja huomautuksia

Ylen data, päivätty 11.4., ilmeisesti ei sisällä tarkastuslaskennan aiheuttamia muutoksia. Aineisto ei siis täysin vastaa lopullista tulosta, mutta nämä pienet muutokset eivät liene tämän tarkastelun kannalta merkittäviä.

HS-data.

R-skripti.


*) En tiedä miten kysymykset on WVS:ään laadittu, mutta kysymysten sanamuotojen perusteella näyttäisi siltä, että kysymykset vastaavat empiiristä erottelua ihmisten välillä joita yleisesti kutsutaan näillä nimityksillä – erotuksena filosofisesta erottelusta, jossa pyritään esim. liberaalisuuden määrittelemiseen koherentisti periaatteista käsin.

**) Joukossa ei ole itsenäisyyspuoluetta, josta vain muutama oli vastannut HS:n vaalikoneeseen, eikä SKP:tä, kun HS-data tunnisti vain Kommunistisen Työväenpuolueen, jonka kai pitäisi olla eri puolue kuin SKP. Don’t know what’s up with that.

***) Data on muunnettu samaan skaalaan sopivaksi, alun perin 1-11.

****) Lähtiessäni yhdistämään Ylen ja HS:n datoja, yllätyin siitä kuinka vähän ehdokkaat ovat vastanneet molempiin vaalikoneisiin – odotin täydellisempää päällekkäisyyttä, koska onhan kuitenkin ehdokkaan etu löytyä ainakin näistä kahdesta suurimmasta vaalikoneesta. Ylen vaalikoneessa on (arvokysymyksiin) vastanneita ehdokkaita selvästi enemmän kuin HS:lla (17 835 vs 11 871), ja yhteensä molempiin vastanneita on vain 6711. Jos tässä on tapahtunut jotain valikoitumista niin se on tietysti ongelma tulosten tulkinnalle, mutta en nyt suoraan keksinyt mitä se voisi olla tai onko tällä väliä. Tämä kun vaihtelee myös puolueiden välillä niin mietin että onko tässä joku puoluebias, tyyliin oikeistolaisemmat käyttää mieluummin yksityistä, mutta pikaisen taulukoinnin jälkeen ei erityisesti näytä siltä:

puolue
kokonaismäärä vainHS vainYle molemmat vainHS % vainYle % molemmat %
Fem
49
13
11
25
26.5
22.4
51
Vas
2252
543
1045
664
24.1
46.4
29.5
SDP
3969
975
1947
1047
24.6
49.1
26.4
muu
673
180
401
92
26.7
59.6
13.7
Vihr
2734
800
822
1112
29.3
30.1
40.7
Pir
149
43
47
59
28.9
31.5
39.6
KD
1228
242
673
313
19.7
54.8
25.5
PS
2066
570
923
573
27.6
44.7
27.7
RKP
882
105
554
223
11.9
62.8
25.3
Kesk
4857
908
2890
1059
18.7
59.5
21.8
Kok
4587
1116
1956
1515
24.3
42.6
33
Lib
63
14
20
29
22.2
31.7
46

Näyttää lähinnä, että pienemmät puolueet sekä vihreät (ehkä nuoremmat ehdokkaat?) ovat vastanneet molempiin ahkerammin kuin loput, mutta koska enimmäkseen analyyseissä käytän eduskuntapuolueita, oletan että tällä ei ole väliä.

*****) Tavallista Pearsonin korrelaatiota ei suositella, kun arvokysymyksissä on vain 4 tasoa. Jossain luki peukalosääntönä että järjestysasteikollisia voi käsitellä jatkuvana jos diskreettejä pisteitä on vähintään 11. Kendallia suositumpi on Spearman, mutta useimmat lähteet ovat sitä mieltä että Kendall on lähes kaikissa tapauksissa parempi – Spearman lie käytössä lähinnä historiallisista syistä (tätä kun on perinteisesti käytetty), ja alun perin lie valittu siksi että se on helpompi laskea kuin Kendall. Taulla on kuitenkin vielä sellainen hieno ominaisuus, että sen voi tulkita suoraan prosenttiosuutena niistä pareista, joissa korrelaatio on positiivinen.

One thought on “Kuntavaalikoneiden (Yle & HS) arvokysymysten vertailua

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s