Valittujen vs. ei-valittujen arvovertailua Ylen vaalikoneen perusteella

Edellisen postauksen jatkoksi halusin vielä katsoa kuntavaalikoneen vastauksia siitä näkökulmasta, eroavatko valituksi tulleet ehdokkaat valitsematta jääneistä ehdokkaista. (Muut osat: puoluevertailu, taustamuuttujien vertailu.)

Datasta piti lisäksi poistaa pienpuolueet, koska kuten alkuperäisessä kommentoin, yksittäisten henkilöiden vertailussa ei tällaisen aineiston pohjalta ole järkeä, ja pienpuolueilla tuli valituksi (alempi rivi) vain yksittäisiä henkilöitä:

valittu Fem Its KD  Kesk Kok  Lib muu Pir PS   RKP SDP  SKP Vas  Vihr
ei      35  28  741 2213 2300 42  319 103 1033 459 1878 109 1248 1375
kyllä   1   2   230 1697 1104 5   169 2   441  304 1059 1   435  502

(Huomaa että nämä numerot ovat vaalikoneeseen vastanneista, ei kaikista vaaleihin osallistuneista.*)

Jäljelle jäi siis vain kahdeksan eduskuntapuoluetta sekä “muut”, joka on – kuten yhdessä kommentissakin huomautettiin – hyvin sekalainen porukka äärikansallismielisistä eläinoikeuspuolueeseen ja kaikenlaisiin kuntakohtaisiin paikallislistoihin. Kokonaisuudessaan valittujen määrähän oli melko tarkalleen kolmannes.

 


Olen järjestänyt puolueet siten, että kaikkien puolueiden yhteenlaskettu osuus (KAIKKI) on ylimpänä, ja puolueet sen alla samanmielisyysjärjestyksessä. Valituksi tulleet ja valitsematta jääneet ovat alekkain, jotta niitä on helppo vertailla puolueittain.

Valitut edustavat puolueen ehdokkaita kokonaisuudessaan varsin hyvin, suuria eroja valittujen ja valitsematta jääneiden välillä ei ole oikeastaan minkään kysymyksen kohdalla. Joitain pieniä kiinnostavia eroja (luokkaa alle 10 %-yksikköä) tiettyjen puolueiden kohdalla kuitenkin on.

plot_Ennen_(ei)valitut

“Ennen ei ollut paremmin” -kysymyksen kohdalla selkein ero on muiden puolueiden ryhmässä, jossa valituksi tulleet ovat vähän enemmän ja selvästi vahvemmin eri mieltä kuin valitsematta jääneet. Voidaan siis sanoa että muut-ryhmässä vanhoihin aikoihin kaipaavat konservatiivit ovat menestyneet hieman paremmin.

Kiinnostavasti Vihreissä järjestys on sama: valitut ovat olleet vähän vähemmän liberaalimpia kuin valitsematta jääneet (ero 7 %-yks). Perussuomalaisissa taas järjestys on päinvastainen, kun valituksi tulleet ovat olleet vähän vähemmän konservatiivisia (4 %-yks erolla) kuin valitsematta jääneet. Kun puolueet kokonaisuudessaan ovat koko joukon ylin ja alin, voidaanko tulkita että molemmat laitimmaiset puolueet houkuttelevat ehdokkaikseen myös hieman äärimmäisempiä näkemyksiä, mutta ne eivät menesty aivan niin hyvin kuin maltillisemmat?

plot_Lasten_(ei)valitut

Lähinnä konservatiivisuuteen liittyvä sovinnaisuus käyttäytyy jossain määrin samansuuntaisesti kuin edellinen kysymys (ylimpänä ja alimpana olevilla valitut näyttäisivät olevan maltillisempia kuin valitsematta jääneet), mutta erot ovat enimmäkseen mitättömiä – paitsi Perussuomalaisissa, joissa valituksi tulleet ovat lähes 9 %-yksikön verran vähemmän sovinnaisia. Sen sijaan keskellä sijaitsevissa RKP:ssä (6 %-yks) ja Kokoomuksessa (alle 4 %-yks) valitut ovat hieman enemmän sovinnaisia.

plot_Johtaj_(ei)valitut

Johtajuuskysymyksessä selvin ero on taas Perussuomalaisissa, mutta eri suuntaan kuin edellisissä kysymyksessä: valitut ovat (n. 8 %-yksikköä) enemmän vahvan johtajuuden kannalla verrattuna valitsematta jääneisiin. Myös demareissa ja vihreissä valitut kannattavat vahvaa johtajuutta enemmän, mutta ero on 4 %-yksikön tienoilla.

plot_TasArv_(ei)valitut

Huomattavin ero tasa-arvokysymyksen suhteen on Kristillisdemokraateilla, joista valituksi tulleet ovat selvästi useammin (41 % vs 27.1 %) täysin samaa mieltä siitä että enempi tasa-arvo vähentäisi ongelmia. Toinen ero on (taas) Perussuomalaisissa, missä valitsematta jääneissä eri mieltä olevien osuus on lähes 8 %-yksikköä suurempi – eli valitut ovat enemmän tasa-arvon kannalla, minkä voi katsoa olevan linjassa ylempänä tehdyn tulkinnan maltillisten suuremmasta menestyksestä. Kokoomuksen sisällä järjestys on päinvastainen (mutta pienempi, vain n. 4 %-yks): valitut ovat useammin eri mieltä tasa-arvon ongelmia vähentävästä vaikutuksesta.

plot_Kilpail_(ei)valitut

“Resurssi- ja valtakilpailu” -kysymyksessä suurin ero ei ole Perussuomalaisten sisällä (missä valitut ovat n. 5 %-yksikköä maltillisempia) vaan RKP:n, missä valitut näkevät elämän selvästi harvemmin (yli 8 %-yks) taistelua vaativana kilpailuna kuin valitsematta jääneet. RKP:n ero on siitä kiinnostava, että kysymys oli enemmän yhteydessä konservatiivisuuteen (vaikka toki siihenkin melko heikosti).

plot_YhtMahd_(ei)valitut

Myös “Yhtäläiset mahdollisuudet” -kysymyksessä suurin ero on RKP:n sisällä: valitut ovat enemmän (6 %-yks) sitä mieltä että yhtäläiset mahdollisuudet ovat jo todellisuutta (mikä on yhteydessä sekä teoreettisesti että empiirisesti oikeistolaisuuteen ja hyväosaisuuteen). Muut erot ovat KD:n, PS:n ja SDP:n sisällä (kussakin n. 4 %-yks), joista Perussuomalaisissa valitut ovat vähemmän positiivisia yhtäläisten mahdollisuuksien suhteen, mutta KD:ssa ja SDP:ssä enemmän.

Kaiken kaikkiaan lähes kaikissa kysymyksissä suurimmat erot valittujen ja valitsematta jääneiden välillä olivat PS:ssä, joka ainoana vaalitappion kärsineenä hallituspuolueena ja puheenjohtajavaihdossa suuntaansa etsivänä protestipuolueena on luultavasti jakanut eniten mielipiteitä puolueen kannattajien keskuudessa. Perussuomalaisista valitut ovat valitsematta jääneitä maltillisempia sekä menneiden haikailussa, sovinnaisuudessa, tasa-arvon vastustamisessa että elämän näkemisessä perimmiltään kilpailuna, mutta äärimmäisempiä johtajuuskysymyksessä. Näiden vertailujen perusteella voisi spekuloida, että (kuntatasolla) nimenomaan äärimmäisemmät ovat pettyneet puolueeseen enemmän mikä on jättänyt asenteiltaan maltillisemmille paremmat menestymisen mahdollisuudet. Johtajuuskysymys on tässä yhtälössä kuitenkin omituinen poikkeus – miksi muuten maltillisemmat ovat selvästi enemmän vahvan johtajuuden kannalla?

Muita eroja löytyi lähinnä RKP:ssa, ja jossain määrin KD:ssa ja Vihreissä. PS ja RKP ovat tietysti siitä kiinnostava yhteensattuma, että ne ovat myös puolueet jotka erosivat edellisessä vertailussani konservatiivisuusarvioissa eniten suhteessa vuoden 2015 aineistooni.


Aineistot ja huomautus

Ylen data (sama kuin edellisessä postauksessa), päivätty 11.4., ilmeisesti ei sisällä tarkastuslaskennan aiheuttamia muutoksia. Aineisto ei siis täysin vastaa lopullista tulosta, mutta nämä pienet muutokset eivät liene tämän tarkastelun kannalta merkittäviä.

R-skripti.

*) Ihmettelin hetken miten Liberaalipuolueen viidestä valitusta en ole huomannut mitään uutisia, kun se näyttäisi olevan selvästi enemmän kuin muista pienpuolueista, mutta puolueen oman tiedotteen mukaan neljä näistä on Parikkalassa listalta läpi menneitä sitoutumattomia ehdokkaita.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s