Mitä rasismilla tarkoitetaan

Julkisuudessa keskustellaan taas rasismista, mutta niin ristiin menevin käsittein, että on ehkä paikallaan selventää mitä rasismilla voidaan tarkoittaa.

Tiukimman, luultavasti vuosikymmeniä sitten koulussa opetetun määritelmän mukaan rasismi on uskomus rotujen* eriarvoisuudesta, ja/tai tähän uskomukseen perustuvasta syrjivästä toiminnasta. Koska kouluopetuksessa on tehokkaasti levitetty tieto että “ihmisrodut” eivät ole tieteellisesti perusteltavissa oleva luokittelu, aika harva Suomessa on nykyään varmaan rasisti tässä mielessä. Siksi tätä näkeekin joskus käytettävän puolusteluna: “en ole rasisti, koska en puhu roduista (vaan esimerkiksi kulttuureista)”.

Yleisten määritelmien mukaan kuitenkin rasismin piiriin kuuluu myös syrjintä kulttuurin tai kansallisuuden perusteella. Finlex ja kansainvälinen rotusyrjinnän poistamista koskeva yleissopimus jo vuodelta 1970:

1. Tässä yleissopimuksessa tarkoittaa käsite “rotusyrjintä” kaikkea rotuun, ihonväriin syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla. **

(Mahdollinen vastaväite, että määritelmä ei kata uskontoja on aika teennäinen: uskonto on olennainen osa etnistä alkuperää suuressa osaa maailmaa.)

Muissa määritelmissä (esim. Wikipedia) saatetaan korostaa essentialismia, eli ajatusta ominaisuuksien pysyvyydestä ja yhteydestä näihin

Huomattavaa on, että jo yleissopimuksen muinaisessa määritelmässä rasismi (rotusyrjintä) ei vaadi tarkoituksellisuutta, vaan riittää että toiminnan seurauksena ihmisoikeuksien ja perusvapauksien toteutuminen vaarantuu. Tieteentekijälle tämä kuulostaa selvästi mielipiteen sijaan empiiriseltä kysymykseltä***, mutta en tiedä miten tämä juridiikassa ajatellaan. On kuitenkin perusteltua väittää, että esimerkiksi yllämainittuihin rodun alle luettaviin syntyperiin perustuva julkisesta ja valta-asemasta tapahtuvasta vitsailusta (kuten poliisin esittämistä romanivitseistä) tai muusta kirjoittelusta tosiasiallisesti seuraa oikeuksien ja vapauksien**** tasapuolisuuden vaarantumista. Ihmiset toimivat tiedostamattomien ennakkoluulojenkin pohjalta, ja valta-asemasta vahvistetut ennakkoluulot muuttavat ihmisten suhtautumista kohteena oleviin ihmisryhmiin, jolloin nämä eivät voi toimia tasapuolisesti suhteessa ei-vitsailtuihin kohteisiin. Tässä on tietysti myös merkityksellistä kohteiden valta-asema yhteiskunnassa: enemmistöä kohtaan on paljon vaikeampi luoda ennakkoluuloja jotka todella saisivat aikaan syrjivää käytöstä, siinä missä vähemmistö, ja etenkin jo valmiiksi heikossa asemassa oleva (esimerkiksi vähän arvostettu) ryhmä kärsii tällaisesta paljon helpommin.

Näkee myös väitettä että “me kaikki olemme jossain määrin rasisteja”. Tällä viitattaneen juurikin ennakkoluuloisuuteen, jota todellakin kaikilla ihmisillä on. On luontaista ja automaattista luokitella asioita – myös muita ihmisiä – ja arvottaa eri luokkia positiivisesti ja negatiivisesti muilta opittujen näkemysten ja omien kokemuksiemme perusteella. Erilaisuus itsessään on luonnostaan jonkin verran negatiivista, ja lisäksi ihmisten välillä on eroja siinä miten vahvasti he(idän aivonsa) painottavat erilaisuuden negatiivisuutta. Tällaista luontaista ennakkoluuloisuutta on kuitenkin aika ongelmallista pitää rasismina sinänsä: kuten sanottua, sitä on kaikilla, eikä sen pohjalta ole pakko toimia – ihminen voi oppia toimimaan omia ennakkoluulojansa vastaan. Kuitenkin ylläolevan perusteella, vaikka ennakkoluulot ovat normaaleja ja niistä voi olla olematta tietoinen, niiden perusteella tapahtuva toiminta voi tosiasiallisesti aiheuttaa muille oikeuksien ja vapauksien tasapuolisuuden vaarantumista. Luultavasti suomalais-ruotsalais-norjalais -vitsien ja romanivitsien kertojat eivät kumpikaan ajattele olevansa rasistisia, vaikka heidän vitsinsä perustuvat syntyperään liittyviin ennakkoluuloihin – kuitenkin romanivitseistä on paljon todennäköisemmin oikeaa haittaa vitsien kohteille kuin poikkipohjoismaalaisesta naljailusta.

Lisäksi puhutaan vielä institutionaalisesta rasismista, eli rakenteista (laeista, säännöistä, toimintatavoista, fyysisistä tiloista yms.) johtuvasta oikeuksien ja vapauksien rajoittamisesta. Esimerkiksi suihku- ja alastomuuspakko uimahallissa voi tosiasiallisesti rajoittaa julkiseen alastomuuteen kielteisesti suhtautuvista kulttuureista tulevien vapauksia käyttää uimahallin julkisia palveluja. Institutionaalisessa rasismissa kuitenkin on ongelmallista, että rakenteita toteuttavat ihmiset seuraavat sääntöjään, ja yhdenvertaisuuteen pyrkivä kohtelu saattaa tosiasiassa rikkoa sääntöjä – eikä ole yksilön triviaalia päättää mitkä säännöt ovat rikottavissa yhdenvertaisuuden (tai muun periaatteen) nimissä ja mitkä eivät. Ihanteellisesti yhteiskunnan tulisi yhdenvertaisuutta toteuttaakseen muuttaa rakenteitaan vähemmän syrjiviksi.

—

Ongelma julkisessa keskustelussa rasismista on, että näitä (ja muita) määritelmiä ja kuvauksia käytetään ristikkäin ja miten sattuu, usein edes ajattelematta mitä sanalla tarkoitetaan. Jotta julkinen keskustelu olisi kuitenkin ylipäänsä mahdollista, olisi käytettävä sanoja siten, että niillä on keskusteltavissa oleva merkitys – kuten esimerkiksi tässä esitetyt määritelmät ja kuvaukset. Tällöin päästään “onpas rasisti”-“eipäs ole” -väittelystä keskusteluun oikeista asioista: minkä tarkalleen ottaen esimerkiksi henkilön teoissa esitetään olevan ongelmallista ja millä tavalla. Kun julkisuudessa ihmisiä, tekoja tai rakenteita kutsutaan rasistisiksi, voidaan se lukea väitteenä, että näiden ihmisten tai rakenteiden toiminta tai nämä teot itsessään joko ovat tarkoitetut ihmisen ryhmään tai alkuperään perustuvaan oikeuksien ja vapauksien mitätöintiin tai rajoittamiseen tai että tarkoituksista riippumatta niistä todennäköisesti sellaista seuraa. Monessa yhteydessä “rasismi”-sanaa on käytetty moraalisen tuomion leimana, ilman että on argumentoitu mitä oikeuksia ja vapauksia ajatellaan olevan vaarassa ja minkälaisten mekanismien kautta – tai että tällaisia argumenttejä olisi puolustautujien puolelta vaadittu. Nämä ovat kuitenkin ne asiat joista varsinaisesti pitäisi keskustella:

• kenen oikeuksia ja vapauksia on vaarannettu?
• miten?
• mistä osuuksista argumentissa ollaan yhtä mieltä ja mistä tarkalleen eri mieltä?
  • esim. ollaanko eri mieltä siitä, ovatko oikeudet/vapaudet todellisuudessa vaarantumassa vs. eivät, vai siitä,
  • onko tämä oikeutettua vs. ei (ja jos väitetään että on, niin millä perusteella – eli mikä oikeus tai vapaus on tärkeämpi ja ajaa tämän yli)?

 

Ks. myös:

https://blogit.utu.fi/utu/2016/10/07/mita-rasismi-oikeastaan-on-ja-miksi-se-on-vaarin/

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700037

https://www.eirasismille.fi/mita-on-rasismi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi

 

---

*) joilla yksinkertaisimmillaan tarkoitetaan ihonvärejä

**) Huomattakoon, että yleissopimuksen mukaan rasismia ei kuitenkaan ole erottelu kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä (kunhan ei päädytä syrjimään erityisiä kansallisuuksia):

2. Tämä yleissopimus ei koske sitä erottelua, poissulkemista, rajoittamista tai etuoikeuksien myöntämistä, jota tämän yleissopimuksen sopimusvaltio harjoittaa kansalaisten ja ei-kansalaisten välillä.

eikä myöskään ns. positiivinen syrjintä (kunhan tästä luovutaan kun se ei ole enää välttämätöntä):

4. Rotusyrjinnäksi ei ole katsottava erityisiä toimenpiteitä, joiden ainoana tarkoituksena on taata riittävä edistys tietyille rodullisille tai etnisille ryhmille tahi yksilöille, jotka tarvitsevat välttämättömänä pidettävää suojelua sen varmistamiseksi, että nämä ryhmät tai yksilöt voivat yhtäläisesti nauttia ja käyttää ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Edellytyksenä on kuitenkin, että tällaiset toimet eivät johda erilaisten oikeuksien voimassa pitämiseen eri roturyhmille ja että niitä ei jatketa sen jälkeen, kun tavoite, jonka vuoksi niihin ryhdyttiin, on saavutettu.

***) Empiirinen kysymys tarkoittaa tässä, että oikeuksien ja vapauksien vaarantuminen voidaan (ainakin periaatteessa) tutkimuksella selvittää riippumatta siitä, ajattelevatko eri ihmiset oikeuksien ja vapauksien vaarantuvan vai ei.

****) En osaa sanoa mitä juridisesti “ihmisoikeuksilla ja perusvapauksilla” tarkalleen tarkoitetaan. Wikipedian perusteella olisin taipuvainen pitämään tätä relevanttina listana, vaikka termit eroavat hieman:

“Suomen perustuslaissa perusoikeudet kuuluvat lähtökohtaisesti kaikille, ei siis ainoastaan Suomen kansalaisille. Ei siis enää voida käyttää termiä kansalaisoikeudet.

Suomen perustuslain 2 luvussa on turvattu seuraavat oikeudet:

• 6 §. Yhdenvertaisuus.
• 7 §. Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.
  • Kuolemanrangaistuksen ja kidutuksen kielto
• 8 §. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate.
• 9 §. Liikkumisvapaus.
• 10 §. Yksityiselämän suoja.
• 11 §. Uskonnon ja omantunnon vapaus.
• 12 §. Sananvapaus ja julkisuus.
• 13 §. Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus.
• 14 §. Vaali- ja osallistumisoikeudet.
• 15 §. Omaisuuden suoja.
• 16 §. Sivistykselliset oikeudet.
• 17 §. Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.
• 18 §. Oikeus työhön ja elinkeinovapaus.
• 19 §. Oikeus sosiaaliturvaan.
• 20 §. Vastuu ympäristöstä.
• 21 §. Oikeusturva.
• 22 §. Perusoikeuksien turvaaminen.
• 23 §. Perusoikeudet poikkeusoloissa.”

Nähdäkseni kuuluisi yhdenvertaisuuteen esimerkkinä käyttämäni julkisten palvelujen vapaa käyttö.